Ennen paskan iskeytymistä tuulettimeen, Irina oli vain virkavaltaa karkuun juokseva pikkurikollinen. Loppua kohden etsintäkuulutettunakin, mutta ei missään nimessä listan kärjessä. Nainen olisi kyllä joutunut oikeuden eteen jos olisi jäänyt kiinni, vaan ei naista sen kummemmin etsimään lähdetty. Hienon uransa aikana Irina oli ehtinyt suorittaa muutaman myymälävarkauden, murtoja sinne ja tänne sekä listoilla oli myös muutama pahoinpitely. On elämänsä aikana myynyt jokusen kerran huumeitakin, mutta suurimmaksi osaksi kauppa kävi anastetulla tavaralla. Enemmän tai vähemmän paskamainen ihminen, joka ei juurikaan lakia kunnioittanut.
Maailmanlopun alkaessa, Irina kuvitteli olevansa onnensa kukkuloilla. Ihmisten panikoidessa ympäriinsä, porukan kuollessa ja piiloutuessa, varas näki elämänsä tilaisuuden koittaneen. Ketään ei tuntunut kiinnostavan, jos joku käveli ulos kaupasta televisio kainalossa ilman maksuaikeita ja se tilanne hyväksikäytettiin niin viimeisen päälle. Loppujen lopuksi Irina kuitenkin tajusi itsekin tilanteen vakavuuden ja kaikki hänen näkemänsä vaiva olikin ollut turhaa. Asunto täynnä varastettua elektroniikkaa ja koruja, eikä kohta enää ketään niitä ostamassa. Seuraavaksi edessä olikin elämän ja kuoleman kamppailu, sillä sen sijaan että hän olisi haalinut selviytymiseen tarvittavaa tavaraa, kaikki aika oli mennyt turhanpäiväiseen hamstraamiseen.

Mikään ei kuitenkaan lannistanut Irinaa. Varsin selviytymistaitoinen nainen kasasi itselleen nopeasti perustarpeet sekä kaivoi kaapistaan käsiaseensa. Hän tiesi naapurinsa keräilevän erilaisia veitsiä ja miekkoja ja potkittuaan sen oven sisään saikin valita varsin vapaasti minkä aseen haluaisi. Tarpeeksi painava ja terävä matchete tuntui kaikista luonnollisimmalta, minkä Irina totesi olleen täydellinen valinta joutuessaan iskemään sen ensimmäisen kävelevän ruumiin aivoihin.

Nopeasti Irinakin tajusi miten paskaan jamaan maailma oli ajautunut. Itekseen selviäminen oli oikeasti haaste, eikä muut alkurähinästä selvinneet ihmiset olleet sieltä ystävällisimmästä päästä. Naista tuo ei sinällään haitannut, sillä nyt hän saattoi oikeasti elää ja toteuttaa itseään sillä kukaan ei ollut rankaisemassa yhdestäkään väärästä teosta. Päivä päivältä hieman hullumpaan suuntaan muuttuva nainen otti aina vain tyhmempiä riskejä, kunnes eräänä iltana joutui kulkijalauman saartamaksi ja kuvitteli päiviensä olleen luetut.
Niin ei kuitenkaan käynyt, sillä hän ei suinkaan ollut ajautunut tilanteeseen yksin. Vanhempi mieshenkilö oli epäonnekseen päätynyt samaan paikkaan samaan aikaan ja nyt he olivat samassa kusessa yhdessä. Siitä alkoi kahden ihmisen selviytymiskamppailu, joka loppujen lopuksi johti ehkä jopa elinikäiseen kieroutuneeseen ystävyyteen. Irina liittyi Aaroniksi esittäytyneen miehen seuraan, jonka porukasta kasvoi kuukausien varrella hieman isompi jengi.

Irina on ollut jo pienestä asti hieman vinksallaan, mutta maailmanmullistus toi naisen kaikista paskimmatkin puolet esille. Jos hän ei ennen kyennyt tuntemaan juuri lainkaan empatiaa tai myötätuntoa, nyt ne tunteet olivat jo viimeistään kuihtuneet kokonaan pois. Nainen ei välitä kenestäkään ryhmänsä ulkopuolella, häntä ei haittaa tippaakaan ne kaikki kaameudet jota heidän jenginsä tekee muille selviytyjille ja saattaa hyvinkin olla nauraen mukana työntämässä talttaa jonkun polveen. Ryhmään pyrkiville uusille jäsenille Irina on erityisen hankala ja raju, sillä haluaa olla täysin sataprosenttisen ehdottoman varma ettei kukaan ole tulossa tuhoamaan hänen täydellistä elämäänsä.
Vaikka nainen rakastaa ehdoitta jokaista hänen kanssaan kulkevaa, erityisen huomion keskipisteenä on jokatapauksessa Aaron. Ei ole mitään, mitä Irina ei jengin johtajan eteen tekisi ja tuo suorastaan palvoo miestä omalla kieroutuneella tavallaan. Jos saisi valita, viettäisi tuo jokaisen hetkensä johtajansa vierellä. Suurin osa jengistä tietävät Irinan pakkomielteen, sillä palvovia katseita ja yli-innokasta vapaaehtoisuutta ei ole voinut olla huomaamatta. Pyrkii usein tuomaan reissuiltaan lahjoja kuten toisia selviytyjiä, kuolleita eläimiä tai löytämiään hyödykkeitä. Pitää harvoin löytämiään asioita täysin itsellään.

Nainen on myös hyperaktiivinen; tuon on vaikea pysyä pitkiä aikoja aloillaan tai olla tekemättä mitään. Suu käy myös papupadan lailla, vaikka jutuissa ei välillä ole minkäännäköistä järkeä. Jalat vispaavat istuessa ja seisoessaan tuo yleensä kävelee edestakaisin. Rauhaton sielu kaipaisi koko ajan jotakin jännittävää tekemistä, vaikka ne pienet järjen rippeet käskevät jättää hulluimmat ajatukset toteuttamatta.
Vaikka kuinka kova mimmi Irina onkaan olevinaan, maailman nykytilanne ja sen karmeus ovat ensinnäkin muokanneet naisesta sen sekopään mikä hän tällä hetkellä on, mutta tuo myös on alkanut kuulla kuiskauksia päässään. Mitään selvää sanottavaa äänillä ei ole, mutta hiljaisuuden vallitessa Irina saattaa aivan yhtäkkiä luulla jonkun sanoneen jotakin, jota seuraa yleensä kysymys 'mitä?'. Kanssaolijan varmistaessa ettei ollut sanonut mitään, nainen jättää asian yleensä sikseen. Ei ole kuitenkaan vielä hoksannut äänien lähdettä, vaan pistää ne loppujen lopuksi ympäristön piikkiin.

Irinalta löytyy pituutta 170cm. Naisen vartalossa on selvästi näkyvillä olevaa lihasmassaa, joka ei ole tullut treenaamisesta vaan päivittäisen elämän vaaroista ja voimaa sekä kestävyyttä vaativista asioista. Vartalo on notkea ja taipuisa, sekä kevyet askeleet edesauttavat hiljaista liikkumista. Hiukset ovat luonnostaan ruskeat, olkapäille ylettyvät ja itse kynityt.
Kuten nykymaailmassa on hyvinkin arvattavissa, Irina ei peseydy mahdottoman usein ja on päiviä joina nainen on hyvinkin likainen. Vaatekertoja ei ole kovin montaa, vaikka silloin tällöin etsintäreissuilta tulee joitakin vaatekappaleita haalittua mukaan.

Useimmat tavarat säilytetään teurastamolla hänen omassa nurkkauksessaan, mutta kun jonnekin lähdetään niin Irina nappaa mukaan mustan selkäreppunsa. Se sisältää monia perustarpeita vedestä säilykeruokaan, sekä joitakin hyvin perus ensiaputarvikkeita ja köyttä. Repun vasemmalle puolelle nainen on kiinnittänyt itse pari lenksua, joihin saa machetensa roikkumaan tarvitessaan kumpaakin kättään. Käsiase roikkuu reiden ympärillä olevassa asekotelossa.